Tarkastelen mielenterveyspalveluiden tilaa lääkärin, taloustieteilijän ja yrittäjän näkökulmista ja kaikki näkökulmat johtavat samaan johtopäätökseen – psykiatrisesta työstä on tehtävä jälleen houkuttelevaa ja sen on tapahduttava nopeasti.
Tehdään psykiatriasta työviihtyisyydessään kilpailukykyinen muihin erikoisaloihin nähden
Psyykkiset sairaudet ovat tragediana omaa luokkaansa niin inhimillisesti, kuin kansantaloudellisestikin. Mielenterveyden kroonistuneet sairaudet ilmenevät melko tasaisesti kaikissa ikäluokissa, siinä missä fyysistä sairauksista valtaosa esiintyy dominoivasti vasta ikääntyneissä ikäluokissa. Työkyvyn menettäminen on aina vaikeaa niin taloudellisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin, mutta erityisesti näin on nuorilla ja vasta työuransa alkuvaiheessa olevilla, joiden eläkekertymät ovat vähäiset. Siksi mielenterveyden sairauksien kroonistumisen estäminen on kaikki kaikessa. Hoitoon on päästävä nopeasti ja yksilöllisesti osuvimpien hoitomuotojen on oltava heti saatavilla.
Psykiatrisesta työstä on tehtävä mielekkyydessään kilpailukykyinen minkä tahansa muun lääketieteen erikoisalan kanssa. Mielenterveyden ammattilaisellakin on oikeus työhyvinvointiin ja työniloon.
Olisin kujalla, jos väittäisin, että Suomi olisi matkalla suuntaan, jossa mielenterveyden sairauksiin olisi tarjolla yhä paremmin oikea-aikaista ja yksilöllisesti osuvaa hoitoa. Asian todellisesta suunnasta kertoo esimerkiksi se, että alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Trendi on yhteiskunnan näkökulmasta huolestuttava, koska heikentyneen mielenterveyden aiheuttamat kustannukset ovat yli 5 % Suomen bruttokansantuotteesta (yli 11 miljardia euroa vuodessa), joka on Euroopan mittapuulla korkealla tasolla.
Minusta tuntuu, että mistään muusta hyvinvoinnin osa-alueesta ei puhuta mediassa niin paljon kuin psykiatriaan kuuluvasta ja yhteiskunta sen kun jatkaa “psykologisoitumistaan”. Silti psykiatria on menettänyt suosiotaan lääkärien erikoistumisalana. Psykiatria oli vielä 1980- ja 90-luvulla Suomessa suosituimpien erikoisalojen joukossa, kun taas viime syksynä psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen 61 aloituspaikkaan haki vain 31 erikostuvaa. Puolet erikoistumispaikoista jäi siis täyttämättä. Vertailun vuoksi, Yhdysvalloissa psykiatrian suosio on kasvussa ja erikoistumispaikat täyttyivät 99 prosenttisesti viime vuonna.
Minun johtopäätökseni on selvä. Psykiatrisesta työstä on tehtävä mielekkyydessään kilpailukykyinen minkä tahansa muun lääketieteen erikoisalan kanssa. Mielenterveyden ammattilaisellakin on oikeus työhyvinvointiin ja työniloon.
Niinpä minulle vastaus kysymykseen, “mikä sai valitsemaan Recurorin” on helppo. Haluan tehdä psykiatrisesta työstä lääkärinä ja hoitajana houkuttelevaa. Olemme alalla, jolta eläköityy toistakymmentä prosenttia psykiatreista seuraavan kymmenen vuoden aikana ja uusien erikoistuvien paikkoja ei saada täytettyä. Suomen mielenterveyspalveluiden tuottamiseen tarvitaan ryhtiliikettä ja kipeästi uusia toiminnallisia innovaatioita, jotka yhdistävät nopean saatavuuden, tieteellisen laadun, hyvän palvelukokemuksen, sekä kilpailukykyisen työviihtyvyyden. Näistä jälkimmäinen on kaiken lähtökohta – kolme edellistä voivat toteutua vain, jos alalla on imua ja pitoa.
Lääkäri, yrittäjä ja kansantaloustieteilijä – kokemusta lääkärin arkisen aherruksen realiteeteista, asiakaslähtöisyydestä ja yhteiskunnan kokonaisedusta
Onko vastaanotolle astuva henkilö potilas, asiakas, vai kansalainen?
Minun mielestäni hän on kaikkea niitä yhtä paljon. Potilas siinä mielessä, että hän on oikeutettu parhaaseen tietoon perustuvaan hoitoon, asiakas siinä mielessä, että hänen on saatava palvelua hyvällä palvelukokemuksella silloin kun hän sitä tarvitsee, ja kansalainen siinä mielessä, että hänellä on oikeus nauttia toimivista mielenterveyspalveluista nyt ja tulevaisuudessa.
Minulla on ollut mahdollisuus tutustua työssä ja akateemisesti kaikkiin näistä näkökulmista. Akateemiselta taustaltani olen yleislääkäri ja kansantaloustieteilijä. Työurani koostuu yleislääkärin työstä julkisella ja yksityisellä, sekä yrittäjänä terveyspalveluiden alalla. Hallinnollisissa tehtävissä on riski, että etääntyy arjen toimista, jonka vuoksi pidän tärkeänä, että minulla on jatkossakin potilastyötä ainakin päivän viikossa. Osaamisen ylläpitäminen edellyttää säännöllistä tekemistä, mutta yhtä tärkeä syy potilastyön säilyttämiseen on se, että potilastyö ja asiakkaiden palveleminen ovat tämän työn suola.
Onko vastaanotolle astuva henkilö potilas, asiakas, vai kansalainen?
Minä suhtaudun innolla terveyspalveluiden kehittämiseen, koska siinä yhdistyvät potilas-, asiakas- ja kansalaisnäkökulma. Niinpä arvioin kaikkia työtehtäviäni kolmen kriteeristön kautta:
- Miten tehokkaasti saattelemme potilaamme takaisin hänen normaaliin toimintakykyynsä, työhön ja muuhun tärkeäksi koettuun sosiaaliseen kanssakäymiseen?
- Miten tyytyväisiä asiakkaamme ja kumppanimme ovat nopeuteemme, hoitovalintoihimme ja esimerkiksi digipalveluiden käyttökokemukseen?
- Miten hyvin palvelumme edesauttavat kansanterveydellisiä päämääriä esimerkiksi hoitojonoja lyhentämällä? Paljonko säästämme yhteiskunnan varoja?
Recuror on jo nyt kahden vuoden ajan tehnyt uraauurtavaa työtä kaikkien kolmen näkökulman ympärillä. Niinpä, kun Recurorilta tuli yhteydenotto, oli helppo vastata myöntävästi.
Tehdään yhdessä Suomen paras terveysalan työpaikka – psykiatrinen yksikkö voi olla suunnannäyttäjä koko terveysalan työviihtyvyydessä
Meillä Recurorilla kaiken keskiöön asetetaan pyrkimys luoda koko henkilökunnallemme edellytykset sille, että he voivat kokea tekevänsä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla joka päivä.
Tässä päämäärässä tarkka paneutuminen työn yksityiskohtiin on tie onneen. Esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa monia tapoja potilaan esitietojen keräämiseen ja hoidon seurantaan, jotka yhtä aikaa parantavat sekä henkilökunnan työn mielekkyyttä ja laatua, että asiakaskokemusta. Kaiken kaikkiaan olemme polulla, johon yhdistyvät hoidon tehokkuus, työn mielekkyys ja hyvä asiakaskokemus.
Meillä Recurorilla kaiken keskiöön asetetaan pyrkimys luoda koko henkilökunnallemme edellytykset siihen, että he voivat kokea tekevänsä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla joka päivä.
Recurorin vahvuuksiin kuuluu myös asia, jota kutsun oirekuorman nopeaksi puruksi. Me olemme hyviä estämään potilaan tilanteen kroonistumista. Tässä keskiöön nousee ainakin kaksi asiaa. Ensiksikin olemme Suomen ainoa yksityinen magneettistimulaatiota (rTMS) tarjoava toimija. Julkisesta puolesta poiketen, voimme tarjota rTMS-hoitoa jo akuutissa masennuksessa, eikä vasta epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen. rTMS on merkittävä hoitokeino siksi, että se on tehokas ja lääkkeetön masennuksen ja neuropaattisen kivun hoitomuoto, joka vähäisten sivuvaikutusten vuoksi sopii useimmille. Toiseksi, olemme kehittäneet etävastaanoton palvelua sekä teknologisesti, että asiakaskokemuksena niin pitkälle, että voimme kutsua itseämme Helsingistä ja Turusta toimivaksi valtakunnalliseksi psykiatrian yleisklinikaksi.
