Menu
ADHD:n keskeisiä oireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja ylivilkkaus. Joskus ADHD voi esiintyä siten, että vain osa näistä keskeisistä oireista esiintyy samanaikaisesti.
ADHD on yleinen häiriö. Vaikka ADHD tunnistetaan nykyisin paremmin, moni jää ilman apua. Erityisesti naisilla ADHD:n tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska ylivilkkausoireita on usein vähäisesti. Julkisella puolella avun saaminen vie lisäksi usein kuukausia.
Asianmukaisella hoidolla toimintakykysi parantuu huomattavan paljon. Suoriutuminen opinnoissa ja työelämässä kohentuu usein merkittävästi.
Recurorilla ADHD-tutkimukset toteuttaa kokeneen psykiatrian erikoislääkärin ja tutkimushoitajan tiimi. Tämä kaksikko pysyy apunasi koko hoitojakson ajan ja tarvittaessa sen jälkeenkin. Henkilökohtainen potilassuhde ja yhteistyö on meillä kaiken tekemisen ydin.
Tutkimusjakso on tyypillisesti 2–3 erikoislääkäritapaamista, sekä 3–4 tutkimushoitajatapaamista. Tapaamisia on pidetty yhtä onnistuneesti etänä, kuin viihtyisillä klinikoillamme. Tämän perusteellisen yhteistyön avulla erikoislääkärimme rakentaa elämäntyyliisi parhaalla mahdollisella tavalla istuvan hoitokokonaisuuden.
Erikoisuutemme on hoitojen edistyksen tiivis seuranta Recuror Appin avulla. Haittavaikutuksia aiheuttavat tai tehottomat hoitomuodot vaihdetaan heti paremmin sopiviksi. Recuror App mahdollistaa myös matalan kynnyksen turvallisen viestinnän sinun ja hoitavan lääkärisi välillä.
Lähes kaikki yksityiset terveysvakuutukset kattavat ADHD-palvelumme.
Erikoislääkärin vastaanotto:
Alk. 295 € / h + 35,90 € (toimisto– & kantamaksu)
Vastaanotoista saa Kela-korvauksen.
Useimmat terveysvakuutukset kattavat hoitokokonaisuutemme.
ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka aiheuttaa toimintakyvyn laskua erityisesti lapsilla. Oireet voivat jatkua myös aikuisikään saakka. ADHD:n keskeiset oireet ovat keskittymiskyvyttömyys, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet voivat vaihdella paljon potilaiden välillä: jotkut kärsivät pelkästään tarkkaamattomuudesta ja aloitekyvyn ongelmista, kun taas toisilla voi olla hankalaa levottomuutta. ADHD voi vaikuttaa merkittävästi opiskeluun, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja päivittäiseen toimintakykyyn.
ADHD:n yleisimmät oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Tarkkaavuuden ongelmat voivat ilmetä muun muassa vaikeutena keskittyä tekemiseen tai toimintaan, unohtamisina ja häiriöherkkyytenä. Ylivilkkaus ja impulsiivisuus voivat puolestaan ilmetä esimerkiksi kärsimättömyytenä, rauhattomuutena tai kyvyttömättömyytenä odottaa omaa vuoroa.
ADHD:n tarkkaa syytä ei vielä täysin tunneta, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että se johtuu sekä perinnöllisistä että ympäristötekijöistä. Aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet näiden tekijöiden aiheuttavan dopamiini- ja noradrenaliinijärjestelmien toimintahäiriöitä ADHD:sta kärsivillä potilailla.
ADHD:n diagnosointi edellyttää kokonaisvaltaista psykiatrista arviointia, joka sisältää kattavia haastatteluja sekä oireiden tarkkailua. Erotusdiagnostiikka on erityisen tärkeää varsinkin aikuisia tutkittaessa, koska monet muut sairaudet voivat aiheuttaa ADHD:n kaltaisia oireita. Myös läheisten haastattelu on tutkimusten aikana tarpeen. Lääkäri arvioi oireiden esiintymistä ja vaikeusastetta eri ympäristöissä, kuten kotona ja koulussa. Myös psykologisia tutkimuksia voidaan joskus käyttää diagnostiikan tukena.
ADHD:n hoidossa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Yleisimmät hoitomuodot ovat lääkehoito ja psykososiaaliset interventiot. ADHD-lääkkeet voivat auttaa merkittävästi hallitsemaan oireita. Psykososiaaliset interventiot, kuten neuropsykologinen kuntoutus, kognitiivinen käyttäytymisterapia, toimintaterapia, neuropsykiatrinen valmennus, psykoedukaatio, vanhemmuuskoulutus ja tukitoimet koulussa, voivat myös olla hyödyllisiä. Hoidon tavoitteena on parantaa toimintakykyä ja sosiaalisia taitoja sekä vähentää oireiden haitallisia vaikutuksia arkielämässä.
Aikuisiän ADHD:n diagnoosi edellyttää perusteellista lääkärin arviota, koska monet muutkin sairaudet tai häiriöt voivat aikuisuudessa aiheuttaa tarkkaamattomuuden, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden oireita. Jos sinulla on vaikeuksia keskittymisessä, rauhattomuudessa tai muissa ADHD:een viittavissa oireissa, on syytä antaa lääkärin arvioida ADHD-tutkimusten tarpeellisuus.
Aikuisiän ADHD:n tarkkaa syytä ei tunneta, mutta siihen liittyy samankaltaisia tekijöitä kuin lapsuuden ADHD:een. Perinnölliset ja ympäristötekijät muovaavat aivojen toimintaa siten, että henkilölle kehittyy ADHD:lle tyypillisiä oireita. Lapsuuden ADHD-oireet jatkuvat aikuisuuteen keskimäärin joka toisella potilaalla.
Aikuisiän ADHD voi ilmetä eri tavoin kuin lapsuuden ADHD. Lapset, joilla on ADHD, voivat olla yliaktiivisia ja impulsiivisia, kun taas aikuisilla oireet voivat liittyvät yleensä enemmän keskittymisvaikeuksiin, aloitekyvyn ongelmiin, hajamielisyyteen ja vaikeuksiin ajanhallinnassa. Aikuisuuden ADHD:n oireet voivat myös vaikuttaa eri elämänalueisiin, kuten työkykyyn, ihmissuhteisiin ja itsetuntoon.
Aikuisiän ADHD:ta voidaan hoitaa yleensä tehokkaasti. Hoitomuodot voivat sisältää lääkitystä, psykoterapiaa ja elämäntapamuutoksia. Lääkitys voi auttaa hallitsemaan oireita, kun taas psykososiaaliset hoidot voivat tarjota taitoja oireiden hallintaan ja arjen organisointiin. Elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja stressinhallinta, voivat myös tukea ADHD-potilaan hyvinvointia.
ADHD voidaan diagnosoida aikuisuudessa. On tärkeää kääntyä sellaisen lääkärin puoleen, jolla on kokemusta aikuisiän ADHD:n diagnosoinnista. Tuolloin tulee arvioida potilaan oirekuvaa kattavasti. Aikuisiän ADHD:n tunnistaminen ja asianmukainen hoito voivat auttaa parantamaan elämänlaatua ja arjen toimintakykyä.
Recuror Oy
Linnankatu 52 A 2. Kerros
20100 Turku
Email: asiakaspalvelu@recuror.fi
Puh: 030-6217300