Menu
PHQ-9 on kansainvälisesti käytetty standardikysely masennustilan itsearvioimiseen. Huomaathan, että testin tulos ei ole diagnoosi. Masennusdiagnoosin voi antaa vain lääkäri.
Ripeä hoidon läpivienti ja akuutin tilanteen jälkeisen elämän huomioiminen hoidon suunnittelussa – siinä kaksi piirrettä, jotka erottavat Recurorin masennushoidon mallin muista.
1. Nopeasti hoitoon, nopeasti normaaliin toimintakykyyn
Me takaamme Sinulle nopean hoitoon pääsyn. Pyrimme siihen, että aikoja on vapaana jopa lähipäiville. Tiiviiden ja perusteellisten tutkimusten avulla autamme Sinut nopeasti alkuun tiellä kohti normaalia työ- ja toimintakykyäsi.
2. Tunnerikas masennuksen jälkeinen elämä on tärkein tehtävämme
Me katsomme yli akuutin tilanteen. Saattelemme sinut masennuksen jälkeiseen elämään, jota voit elää täysin rinnoin – tuntien täysimittaisesti elämään kuuluvat tunne-elämykset iloineen ja suruineen. Siksi katsomme tarkkaan lääkevalintojen yksilöllisiä sivuvaikutuksia ja tarjoamme tehokkaita lääkkeettömiä rTMS-hoitoja.
Magneettistimulaation, eli rTMS-hoidon teho perustuu sen kykyyn lisätä aivojen plastisiteettia eli muovautuvuutta. Siinä luodaan aivoihin uusia toiminnallisia yhteyksiä.
rTMS on huipputehokas lääkkeetön hoito masennukseen. Se toimii sekä itsenäisenä hoitomuotona, että yhdistettynä lääke- ja terapiahoitomuotoihin. Esimerkiksi yhdistettynä psykoterapiaan sen on havaittu takaavan normaalin toimintakyvyn palautumisen jopa 80%:lle masennustapauksista. Keskeisin ero tyypillisimpiin masennuksen lääkehoitoihin on se, että rTMS ei turruta tunne-elämää.
Recuror on Suomen ainoa neuromodulaatiota tarjoava yksityinen klinikka. Julkisella niitä tarjoaa viisi yliopistosairaalaa ja muutama suurempi keskussairaala. Julkisella apuun hakeutumisen ja neuromodulaatiohoidon aloituksen välissä kuluu noin vuosi, Recurorilla voit päästä siihen heti.
Erikoislääkärin vastaanotto:
Alk. 295 € / h + 35,90 € (toimisto– & kantamaksu)
Vastaanotoista saa Kela-korvauksen.
Useimmat terveysvakuutukset kattavat hoitokokonaisuutemme.
Masennus on varsin tavallinen mielialahäiriö, jolle on tyypillistä pitkäkestoinen ja voimakas alakuloisuuden, mielenkiinnon menetyksen ja energian puutteen kokemus. Se vaikuttaa negatiivisesti henkilön päivittäiseen toimintakykyyn, mielialaan, ajatteluun, käyttäytymiseen ja ruumiintoimintoihin.
Masennuksen syitä ei tunneta täysin, mutta siihen voivat vaikuttaa monenlaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Perinnölliset tekijät, muutokset aivojen hermoverkkojen toiminnassa, elämäntilanteeseen liittyvät stressitekijät, traumatisoivat tapahtumat ja tietyt persoonallisuuden piirteet voivat altistaa masennuksen kehittymiselle.
Masennuksen oireet voivat vaihdella yksilöittäin, mutta yleisiä oireita ovat jatkuva alakuloisuus, mielenkiinnon ja ilon kokemisen menetys, väsymys ja energian puute, unihäiriöt, ruokahalun muutokset, keskittymisvaikeudet, tunteiden latistuminen, syyllisyyden tai arvottomuuden tunteet sekä ajatukset kuolemasta ja itsemurhasta.
Masennuksen diagnosointi edellyttää arviointia lääkärin vastaanotolla. Lääkäri tekee kliinisen arvioinnin, jossa käydään läpi potilaan oireita, mahdollisia taustatekijöitä ja oireiden vaikutuksesta päivittäiseen elämään. Diagnoosi perustuu diagnostisiin kriteereihin. Suomessa käytössä oleva diagnostinen järjestelmä on edelleen ICD-10.
Masennuksen hoidossa voidaan käyttää monenlaisia hoitomuotoja. Hoito voi sisältää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) tai psykodynaamista terapiaa. Erilaisilla lääkehoidoilla, kuten selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI), voidaan myös hoitaa masennusta. Myös neuromodulaatiohoidot kuten magneettistimulaatio (rTMS) tai tasavirtastimulaatio (tDCS) ovat usein tehokkaita hoitomuotoja.
Monessa tapauksessa kannattaa käyttää yhdistelmähoitoa nopean ja tehokkaan hoitovasteen saavuttamiseksi. Lisäksi terveelliset elämäntavat, liikunta, riittävä uni, päihteiden välttäminen ja tukiverkoston hyödyntäminen ovat tärkeitä masennuksen hoidossa.
Dystymia on pitkäaikainen mielialahäiriö, jolle on ominaista matala mieliala ja alukulo lähes päivittäin vähintään kahden vuoden ajan. Dystymia on vähemmän vakava kuin varsinainen kliininen masennustila, mutta voi silti vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun.
Dystymia eroaa muista mielialahäiriöistä sen keston ja oireiden voimakkuuden suhteen. Dystymiassa oireita tulee esiintyä vähintään kahden vuoden ajan. Lisäksi dystymian oireet ovat yleensä lievempiä kuin kliinisen masennustilan oireet.
Dystymian yleisimmät oireet ovat jatkuva alakuloisuus, mielenkiinnon ja ilon kokemisen menetys, väsymys, energian puute, unihäiriöt, ruokahalun muutokset, itsetunnon aleneminen, keskittymisvaikeudet sekä toivottomuus tai turhautuneisuus.
Dystymian diagnosointi edellyttää arviointia lääkärin vastaanotolla. Lääkäri tekee kliinisen arvioinnin, johon voi kuulua keskustelu oirekuvasta ja oireiden vaikutuksesta päivittäiseen elämään. Diagnoosi perustuu diagnostisiin kriteereihin (Suomessa ICD-10 -järjestelmään).
Dystymian hoitoon voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Yleisimpiä hoitomuotoja ovat psykoterapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), joka auttaa tunnistamaan ja muuttamaan negatiivisia ajatusmalleja. Myös lääkehoitoa kannattaa yleensä kokeilla. Tietyissä tilainteissa myös neuromodulaatiohoidoilla voidaan saada hoitovastetta. Monissa tapauksissa yhdistelmähoitoa käytetään tehokkaan hoitovasteen saavuttamiseksi. Lisäksi terveelliset elämäntavat, stressinhallinta ja tukiverkoston hyödyntäminen voivat olla avuksi dystymian hoidossa.
Recuror Oy
Linnankatu 52 A 2. Kerros
20100 Turku
Email: asiakaspalvelu@recuror.fi
Puh: 030-6217300