Vuoden 2024 sana on resilienssi – mitä tehdä, kun sekään ei riitä?

Tuleva vuosi saapui myrskypilvien saattamana. Maailmalla raivoaa sota ja poliittinen epävakaus, kotimaassa taas synkät talousuutiset, turbulentit työmarkkinat ja terveydenhuollon kriisit täyttävät otsikot. Sana, jota tullaan toistamaan, on resilienssi, eli psyykkinen selviytymiskyky. Vaikeina aikoina vaaditaan resilienssiä, mutta mitä tehdä, kun sekään ei riitä?

Mitä on resilienssi?

Resilienssi tarkoittaa palautumiskykyä henkisen kuormituksen jälkeen, sekä sitä, minkälaista kuormitusta voi sietää. Henkinen kuormitus voi ajoittain ja hetkellisesti kasvaa hyvinkin korkeaksi, mutta resilienssin riittäessä toipuminen takaisin ehtii toteutua tauon hetkinä, viikonloppujen tai lomien aikana. 

Resilienssiä ylläpidetään ja vahvistetaan pitämällä jaksamisestaan huolta. Avaimet itsestä huolehtimiseen ovat varsin perinteistä luettavaa: liikunta, monipuolinen ruokavalio, arkirutiinien ylläpito, turvalliset sosiaaliset suhteet, sekä riittävä ja laadukas uni. Lista on harvalle vieras, mutta jokainen kohta sisältää monia käytännön toteutusvaikeuksia arjessa. Vaikeudet yhdessä säteilevät myös toisiin ja pitkittyessään ammatillinen apu on tarpeen.

Mistä tietää, että oman resilienssin rajat on saavutettu?

Kun palautuminen ei enää normaalin levon puitteissa onnistu, aletaan olla resilienssin riittävyyden rajamailla. Rajamailla oloa indikoi muun muassa se, että mielenkiinto aiemmin itseä kiinnostaviin asioihin, kuten työhön tai harrastuksiin, hiipuu huomaamatta olemattomaksi. Tällöin yleinen mielenmaisema muuttuu melankoliseksi ja intoa elämän tuomien tilanteiden vastaanottamiseen on vaikea löytää. 

Arkiaskareiden ja työn hoitaminen vaatii yllättäen ylimääräisiä ponnistuksia ja rutiinienkin hoitaminen vaatii erityistä keskittymistä. Tilanteen syvetessä elämänilon puute voi muuttua tunteeksi, ettei eläminen ole elämisen arvoista. Resilienssin murtuessa on usein syytä kääntyä ammattimaisen avun puoleen. Päätöstä avun hakemisesta ei kannata venyttää, sillä uhkana on tilan kroonistuminen, jolloin toipuminen käy vaikeammaksi. 

Aina terapeuttiset hoitomuodot eivät ainakaan yksin riitä. Joskus tilanne on äitynyt siihen, että voimavarat ovat liian ehtyneet tuntemusten työstämiseenkin. Tällöin tarvitaan psykiatrin ja lääketieteen apua. 

Resilienssin pettäessä on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen

Tavallisesti resilienssin romahdusta on edeltänyt pitkä rimpuilu oman jaksamisen kanssa. Resilienssin pettäminen saattaa johtaa masennukseen, jolloin toipuminen ei enää olekaan itsestäänselvyys. Lievässä masennuksessa usein keskustelutuki ja psykoterapeuttinen apu on riittävää. Psykoterapiassa esimerkiksi jaetaan omia kokemuksia ja työstetään ammattilaisen fasilitoinnin tuella omia tuntemuksia. Saamalla uusia näkökulmia omaan kokemukseen helpotetaan tilannetta ja nopeuttamaan toipumista.  

Aina terapeuttiset hoitomuodot eivät ainakaan yksin riitä. Joskus tilanne on äitynyt siihen, että voimavarat ovat liian ehtyneet tuntemusten työstämiseenkin. Tällöin tarvitaan psykiatrin ja lääketieteen apua. 

Masennus johtaa aivotason muutoksiin – tietoa aivotason muutoksista

Hyvin suunniteltu yksilöllinen lääkehoito voi auttaa, mutta on muun muassa yksilökohtaisia farmagokeneettisiä syitä, jolloin myöskään masennuslääkitys ei auta akuutteihin oireisiin. Lisäksi masennuslääkityksen aiheuttamat yksilölliset sivuoireet vaihtelevat merkittävästi. Jos lääkehoidoista ei ole riittävää hyötyä tai jos ne aiheuttavat vaikeita haittavaikutuksia, käytetään nykyisin niiden sijasta, tai niiden rinnalla neuromodulaatiohoitoja, joista yleisimmin käytetty on magneettistimulaatiohoito, eli rTMS. 

Aika on aivokudosta – masennuksesta toipuu sitä nopeammin, mitä nopeammin saat asianmukaista apua

Psykiatrien sanonta, “aika on aivokudosta”, on paljon puhuva. Tällä viitataan siihen, että masennuksella on taipumusta pitkittyä, vaikeutua ja muuttua vaikeammin hoidettavaksi sitä mukaa, mitä kauemmin se on kestänyt ja mitä kauemmin tehokkaiden hoitojen aloituksesta on kulunut. Masennus onkin syytä hoitaa tehokkaasti ja nopeasti, jotta toipuminen olisi todennäköisintä. Käyttämällä useampia hoitomuotoja, kuten terapiaa, lääkkeitä ja neuromodulaatiohoitoja yhdessä, toipuminen on tehokkaampaa.

Muita blogeja

Uusimmat blogikirjoitukset

Kaikki blogit >>

Kirjoittaja

Picture of Joel Holmén
Joel Holmén
Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, teknologiajohtaja, Recuror Oy

Muita blogeja