Magneettistimulaatio on osoittautunut tutkimuksissa tehokkaimmaksi hoidoksi lääkeresilienttiin kipuun. Saatavuudessa on kuitenkin paljon parannettavaa kautta maan ja toistaiseksi vain harva lääkäri niin yksityisellä, kuin julkisellakin osaa arvioida, milloin kipupotilas hyötyisi magneettistimulaatiohoidosta.
Suosittelenkin olemaan oman lääkärisi suuntaan oma-aloitteinen ja nostamaan magneettistimulaation mahdollisena hoitomuotona puheeksi.
Väestötutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista aikuisista on kokenut vähintään kolme kuukautta jatkuneen kipujakson. Kaiken lisäksi lähes puolella heistä kiputila on päivittäinen, eli hyvin intensiivinen kokemus. Krooninen kipu onkin kaikkein yleisimpiä suomalaisten arkipäivän toimintakykyä vaikeuttavista haasteista. Oman alaryhmänsä tässä joukossa muodostavat hermoperäisestä, eli neuropaattisesta kivusta kärsivät. Neuropaattisen kivun esiintyvyydeksi on arvioitu 6–8 % – mittava joukko suomalaisia sekin.
Krooniset kiputilat ovat kiinteä osa aikamme elämänmenoa. Kutsumaton vieras, jonka selättämiseksi olisi tehtävä kaikki voitava, eikä ratkaisu ongelmaan voi rakentua yksipuolisesti opioidien varaan.
Viime vuosina selvästi merkillepantavinta edistystä kroonisen kivun hoidossa on onneksi saavutettu lääkkeettömien magneettistimulaatiohoitojen saralla. Magneettistimulaatio, eli rTMS (lyhenne sanoista Repetitive Transcranial Magnetic Stimulation) on hoitomuoto, jolla palautetaan tuntoaistin normaalia toimintaa muokkaamalla hermoverkkoja ja vahvistamalla hermosolujen välisiä yhteyksiä. Tämä tapahtuu 10 hertsin taajuudella annettavilla magneettistimuluksilla aivoihin, jotka kohdennetaan yksilöidysti magneettikuvanavigaation avulla. Magneettistimulaation etuihin kuuluu myös hyvin vähäiset sivuoireet. Kyseessä on lääkkeetön hoito ja opioidien on havaittu heikentävän magneettistimulaation tehoa. Tehoa heikentävien vaikutusten vuoksi opioidilääkitykset pyritään mahdollisuuksien mukaan purkamaan ennen magneettistimulaatiohoidon aloitusta.
Magneettistimulaatio on saanut A-tason, eli korkeimman tieteellisen näytön Euroopan laajuisesti. Se on eurooppalaisen asiantuntijakatsauksen mukaan osoittautunut erittäin tehokkaaksi nimenomaan hoitoresilienttiin neuropaattiseen kipuun, eli tapauksiin, joissa esimerkiksi opioidilääkitys tai muu hermokivun hoitoon tarkoitettu lääkitys ei ole lievittänyt kipua. Se on tehokas hoito mahdollisesti myös CRPS-kipuun. Eräinä esimerkkeinä magneettistimulaatiolla hoidettavista kivuista voi mainita hermovammojen jälkitilat, postherpeettinen neuralgia, sentraalinen kipu ja raaja-amputaation jälkeinen haamukipu.
Magneettistimulaatio nähdään tiedeyhteisössä käänteentekevänä ratkaisuna laajaan kroonisen kivun ongelmaan ja se tarjoaa varteenotettavimman vaihtoehdon riskejä sisältäville opioidihoidoille. Suomessa suuren esteen tälle edistysaskeleelle asettaa erittäin heikko saatavuus läpi maan. Esimerkiksi omalla hyvinvointialueellani Varsinais-Suomessa potilaat laitetaan jopa kolmen kuukauden hoitojonoon, eikä kyse ole lainkaan poikkeuksellisesta odotusajasta. Hoitojono ei itseasiassa ole edes ainoa haasteemme. Tietotaso magneettistimulaation eduista lääkärien keskuudessa muodostaa toisen. Toistaiseksi vain harva lääkäri sekä julkisella puolella, että työterveydessä osaa arvioida, milloin kipupotilas hyötyisi magneettistimulaatiohoidosta. Suosittelenkin olemaan oman lääkärisi suuntaan oma-aloitteinen ja nostamaan magneettistimulaation mahdollisena hoitomuotona puheeksi.
Juuri perustamamme Recuror kipuklinikka perustettiin parantamaan rTMS-kipuhoitojen saatavuustilannetta. Meillä magneettistimulaatioon pääsee jopa viikossa ja useimmat yksityiset sairaskuluvakuutukset kattavat hoitomme.
