Uravastoinkäyminen tekee syvän haavan identiteettiin – apua hakemalla irti täysin suhteettomasta häpeän tunteesta 

Työ on identiteettimme ytimessä 

Opiskelemme vuosia korkeakouluissa ja kulutamme valtaosan valveillaolostamme menestyäksemme työelämässä. Työ on status, sosiaalisen arvostuksen lähde, kulutusmahdollisuuksien mitta ja turvallisuuden tuottaja. Työ on myös tärkeä sosiaalinen kohtaamispiste, sen puitteissa synnytetään ystävyyssuhteita. Kun suomalaista pyytää esittäytymään, tulee ammatti jotakuinkin nimen ja iän jälkeen kolmantena mainituksi. 

Me kategorisoimme itseämme ja toisiamme työmarkkinastatuksen suhteen. En ole pappi tai filosofi, enkä siksi pohdi tässä blogissa sitä, onko oikein, että näin on. Olen psykiatri ja pohdin, miten auttaa ihmisiä jotka nykyisessä vajoavassa suhdanteessa kamppailevat uravastoinkäymisen aiheuttaman häpeän tunteen kanssa.

Konkurssi ja irtisanotuksi tuleminen laittavat mielenterveyden äärimmäiselle koetukselle

Kulunut vuosi on ollut monelle yrittäjälle ja palkansaajalle rankkaa aikaa, eikä yleiset talousnäkymät anna syytä odottaa helpotusta tilanteeseen. Konkurssien ja irtisanomisten määrä on nyt korkeimmillaan 14 vuoteen.

Moni kamppailee jo tilanteessa, jossa tietää yrityksensä pinnalla pitämisen mahdottomaksi, tai että yksikkö jonka puitteissa on urapolkuaan kehittänyt, lakkautetaan. Uravastoinkäyminen sohaisee syvän haavan itsetuntoon ja se purkautuu kivuliaana häpeän tunteena. Tällaisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että yrittäjä tai irtisanottu, sekä hänen läheisensä tunnistaa varomerkit.

Tunnista varomerkit – levottomuus, hajamielisyys, unettomuus ja ruokahaluttomuus

Me yrittäjät ja uraihmiset olemme usein tulevaisuuteen katsovia ja optimistisia ihmisiä. Luotamme itsevarmasti omaan tekemiseemme ja siihen, että elämä on omissa käsissä. Olemme tästä omatoimisuudesta hyvin ylpeitä ja voimme ainakin alitajuisesti ajatella, että avun hakeminen on “niitä toisenlaisia” varten.

Konkurssi ja irtisanotuksi tulo voi hetkessä romuttaa tämän omakuvan. Luottamus siihen, että ongelmista pääsee aina eteenpäin tekemällä kovemmin töitä, murenee. Samalla murenee omakuvan, eli identiteetin yksi peruspilareista. 

Tämä aiheuttaa epäuskoa ja alitajuntaista tilanteen kieltämistä. Mieli tekee taukoamatta töitä ratkaisun eteen, vaikka asiantila olisi jo pisteessä, jossa ratkaisua ei ole. Jatkuva asioiden mielessä pyörittely on henkisesti äärimmäisen kuormittavaa. Tämä näyttäytyy keskittymisen heikentymisenä, unohteluna ja levottomuutena. Nukkuminen voi käydä vaikeaksi tai mahdottomaksi. Ruokahalu heikkenee usein merkittävästi. 

Henkilön vireystila on jatkuvasti koholla. Aivot asettavat hänet jatkuvaan hälytysvalmiuden kaltaiseen tilaan. Tämä on kestämätön tila jatkuessaan viikkoja.

Lähipiirissä henkilö saattaa vaikuttaa poissaolevalta, huonomuistiselta tai hajamieliseltä. Joskus pintaan nousee kohtauksen kaltainen voimakas kärsimättömyys ja ärtymys. Keskittyminen perheen yhteiseen elokuvailtaan käy mahdottomaksi ja reaktio läheisten huomionosoituksille on yleisesti hyvin torjuvaa.

Ihminen on läpikotaisin sosiaalinen eläin, siksi häpeä on yksi voimakkaimmista ihmisen kokemista tunteista ja se kasvaa helposti suhteettomiin mittoihin.

Häpeä on myrkyllinen seuralainen, joka hiipii paikalle yksinäisinä hetkinä – konkurssin kokeneilla ja irtisanotuilla dissosiatiiviset oireet yleisiä

Kun totuus väistämättömästä konkurssista tai irtisanotuksi tulosta viimein realisoituu, voi seurauksena olla voimakas ahdistus, häpeä tai jopa dissosiatiivinen olotila. 

Dissosiaatio-oireet ovat tietoisuuden vääristymiä, joita voimakas traumaattinen kokemus voi aiheuttaa. Tällöin henkilö voi kokea olevansa kuin unessa. Elämä voi tuntua epätodelliselta. Voi tuntua, kuin elämää seuraisi sivustakatsojan perspektiivistä. Joskus esiintyy muistinmenetyksiä. Läheisille henkilö voi näyttäytyä tällaisessa tilanteessa poissaolevana, huonomuistisena, mutta joskus myös poikkeuksellisen huolettomalta tai hilpeältä.

Monilla konkurssiin ja irtisanotuksi tuloon liittyy myös voimakas häpeä. Mielen voi täyttää ajatus siitä, ettei voi katsoa enää ystävää, ex-kollegaa tai edes perheenjäsentä silmiin. Ihminen on läpikotaisin sosiaalinen eläin, siksi häpeä on yksi voimakkaimmista ihmisen kokemista tunteista ja se kasvaa helposti suhteettomiin mittoihin.

Kun alkaa tuntua, ettei läheisille voi enää puhua tai ystäviä kohdata, voidaan olla vaarallisilla vesillä. Häpeän saavuttaa epärealistiset mittasuhteensa juuri yksin ollessa ja yön pimeinä tunteina. Ystäville häpeä voi näyttäytyä siten, että yrittäjäkaveri ei enää soittele, tule harrastuksiin tai illanviettoihin. Perheelle häpeä näyttäytyy esimerkiksi kiukkuna ja itseinhona.

Konkurssin realisoitumista voi seurata voimakas väsymys ja mielialan lasku. Pienetkin konkurssin hoitoon liittyvät asiat, kuten vaikka sähköpostit, voivat lannistaa lamaannukseen asti. Puhelimen ääni saattaa aiheuttaa ahdistusta tai pelkoa. Tulevaisuus voi näyttäytyä näköalattomalta, kun kaikki tulevaisuudensuunnitelmat pitäisi laittaa uusiksi tilanteessa, jossa usein ei ole selvää, kuinka kauan konkurssiprosessi kestää ja minkälaisia uusia ongelmia se vielä tuo mukanaan. Tällöin yrittäjä voi kokea toivottomuutta – paino hartioilla vain kasvaa kasvamistaan, eikä levähdystaukoa ole näköpiirissä. 

Älä vähättele tuskaasi – se on oikeutettu ja siihen saa apua

Oman rakkaan yrityksen konkurssin tai työuran kariutuminen on syytä tiedostaa tapahtumaksi, joka vie ihmisen kuin ihmisen vuoristoon keskellä myrskyä. Koettelemuksesta on pääsee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin läpi. Vuorenhuipun takana on uusi elämänvaihe. Myrskyn silmässä tärkeintä on omasta jaksamisesta huolehtiminen, varomerkkien tunnistaminen, sekä usein ratkaisevana sen ymmärtäminen, että apua voi ja kannattaa ottaa vastaan.

Oleellista on hakea apua riittävän aikaisessa vaiheessa. Usein jo omasta tilanteesta kertominen toiselle, ammattilaiselle tai ystävälle, auttaa häpeän tunteen taltuttamiseen ja oman ajattelun suhteuttamiseen oikeisiin mittasuhteisiin. 

Liikunta, säännöllinen arkirytmi ja harrastukset voivat tarjota tärkeitä levähdystaukoja mielen täyttävältä ajatuksenjuoksulta. Päihteitä on syytä vältellä, sillä kriisitilanteessa mieli tekee kovasti töitä oman tunnesäätelyn eteen ja alkoholin sekoittaa tämän säätelytyön. Lääkehoito voi olla tarpeen, jos nukkuminen ei onnistu tai jos tuntuu, ettei omalta tuskalliselta voinnilta saa hetken rauhaa. 

Magneettistimulaatio yhdistettynä psykoterapiaan on tehokkain hoitomuoto akuuttiin masennukseen – se palauttaa normaalin toimintakyvyn kaikkein varmimmin ja nopeimmin.

Lähes sivuoireeton magneettistimulaatiohoito (rTMS) voi olla ratkaisu, kun toimintakyky pitää säilyttää raskaan henkisen kuorman alla

Magneettistimulaatio kuuluu neuromodulaatiohoitojen perheeseen. Niiden teho perustuu aivojen luonnolliseen muovautuvuuteen ja hermoston yhteykisen lisäämiseen. Magneettistimulaatiohoidoilla on paras A-luokan hoitosuositus masennukseen ja sama hoitosuositus tullaan todennäköisesti saamaan lähiaikoina myös ahdistushäiriölle. 

Magneettistimulaatio yhdistettynä psykoterapiaan on tehokkain hoitomuoto akuuttiin masennukseen – se palauttaa normaalin toimintakyvyn kaikkein varmimmin ja nopeimmin. Mikä parasta, se on lähes sivuoireeton ja hoitokerta kestää vain 15–30 minuuttia. Voit siis ylläpitää kohtuullista toimintakykyä myös hoitojakson aikana.

Recuror on Suomen ainoa magneettistimulaatiota tarjoava yksityinen lääkärikeskus. Julkisella puolella siihen joko odotetaan kuukausia, tai sen käyttö on rajattu paikallisin hoitokäytäntein juuri akuutissa tilassa olevien potilaiden ulottumattomiin.

Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, apua on saatavilla:

Jos tilanne on hengenvaarallinen, soita 112. Voit myös hakeutua suoraan paikkakuntasi terveyskeskukseen tai päivystykseen.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Muita blogeja

Uusimmat blogikirjoitukset

Kaikki blogit >>

Kirjoittaja

Picture of Joel Holmén
Joel Holmén
Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, teknologiajohtaja, Recuror Oy

Muita blogeja