Masennuksen käsitettä käytetään yleiskielessä hieman eri tavoin kuin ammattikielessä ja yleiskielessä käsite saa varsin osuvia etuliitteitä, kuten kaamosmasennus. Nykyisen työelämän rikkonaisuuden ja nopeatempoisuuden mukana yhä useammin kuulee puhuttavan korkean toimintakyvyn masennuksesta, tai sen englanninkielisestä vastineesta, High Functioning Depression. Kyseessä ei ole lääketieteellinen diagnoosi, mutta kuten usein, se kuvaa mainiosti ilmiötä.
Korkean toimintakyvyn masennus ei ole diagnoosi, mutta hyödyllinen termi avun haun kynnyksen madaltamisessa
Keskustelu korkean toimintakyvyn masennuksesta on viesti monille työssään pärjääville masennuksen oireita tunteville siitä, heidät on huomattu, eivätkä he ole tilanteessaan yksin. Heidän huolensa on sanallistettu. Käsite voi parhaimmillaan purkaa masennukseen liittyvää stigmaa ja madaltaa kynnystä hakea apua. Olisi hienoa, jos käsite murtaisi erittäin haitallista ajattelua siitä, että hyvä toimintakyky ja masennus olisivat toisiaan poissulkevia. Eriasteisia masennuksia esiintyy hyvin eri ammatillisissa asemissa ja elämäntilanteissa olevien ihmisten keskuudessa.
Toisaalta käsite voi pahimmillaan aiheuttaa vähätteleviä reaktiota. Me suomalaiset kuulumme protestanttisen työetiikan kulttuuripiiriin, ja siten meillä on usein taipumusta vähätellä mielenterveydellisiä ongelmiamme niin kauan kun suoriudumme työtehtävistämme. Riippuen yksilöstä ja hänen elinympäristöstään, jonkinlainen “pärjäily” on mahdollista melko pitkälle edenneessäkin masennuksessa, jolloin apuun hakeutumisen lykkääminen johtaa vain toipumisen pitkittymiseen ja vaikeutumiseen.
Ennen kaikkea, eihän elämän ole tarkoitus olla pärjäilyä. Recurorin slogan, “Työnämme paras Sinä”, kiteyttää lähtökohtamme hyvin. Täyteen elämiseen kuuluu pärjäämisen lisäksi kokemista, tuntemista ja iloa. Sen puolesta me teemme työtä.
Lieväasteinen masennus tai dystymia eli krooninen masennus ovat lähimmät diagnostiset vastineet korkean toimintakyvyn masennukselle
Toimintakyvyn säilyttäminen masennuksessa on hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttavat monet tekijät geeneistä elämäntilanteeseen ja sosiaaliseen asemaan. Toisinaan kohtalaisen toimintakyvyn syrjässä ovat sinnitelleet jopa vaikean masennuksen diagnoosin saaneet. Tyypillisimmillään kuvausta vastaavat kuitenkin henkilöt, joilla on lieväasteinen masennus tai niinsanottu krooninen masennus, eli dystymia.
Krooninen masentuneisuus eli dystymia on oma erillinen diagnoosinsa. Se tarkoittaa varsinaista masennustilaa lievempiä oireita, mutta kyse on usein hyvinkin pitkäkestoisista alavireisyyden tuntemuksista. Alavireisyyden on täytynyt jatkua vähintään kaksi vuotta ennen kuin tämä diagnoosi voidaan asettaa. Kuten “tavallisessa” masennuksessa yleisimmät oireet ovat mielialan lasku, mielihyvän kokemisen vaikeus, uupumus, unettomuus tai liikaunisuus, itseluottamuksen heikentyminen, ruokahalun muutokset ja keskittymiskyvyn huononeminen. Dystymiaa on syytä hoitaa siinä missä “tavallista” masennustakin, koska monet dystymiasta kärsivät sairastuvat myöhemmin vakavampiin masennusjaksoihin.
Recurorilla dystymiahoidon suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota persoonallisuustekijöihin
Dystymiaa hoidetaan kuten muutakin masennusta. Yksilöllisesti optimaalisen hoitoyhdistelmän sekä aikaisen apuun hakeutumisen myötä paranemisennuste on hyvä. Dystymiatapauksista vaikeita tekevät kuitenkin juuri oireiden vähittäinen tai hiipivä ilmaantuminen. Pitkäaikaiseen alavireisyyteen totuttaudutaan ja siksi avun hakemisen kynnys nousee. Dystymian erottaminen esimerkiksi työuupumuksesta tai pitkittyneestä surureaktiosta voi olla joskus erityisen haasteellista.
Meillä Recurorilla hoitosuunnitelmat perustuvat kattavaan psykiatriseen perustutkimuksen ja tarkkoihin diagnostisiin selvittelyihin. Kroonisen luonteensa vuoksi kiinnitämme diagnostisessa selvittelyssä erityistä huomiota persoonallisuustekijöihin, joista esimerkiksi synnynnäinen temperamentti vaikuttaa masennusalttiuteen. Kokeneiden psykiatrien tekemät perustutkimukset ja tarkat diagnostiset selvittelyt ovat dystymiassa erityisen tärkeitä, sillä monesti sen erottaminen muista mielialahäiriöistä vaatii erityistä tarkkuutta ja kokemusta.
Magneettistimulaatio mullistaa dystymiahoidon tulevaisuudessa – esteenä tällä hetkellä heikko saatavuus
Recuror on uusimpien magneettistimulaatiohoitojen (rTMS) kansainvälinen huippuosaaja. Toistaiseksi kansainvälistä rTMS-tutkimusta ja käytännön hoitotoimintaa on suunnattu lähinnä vaikeampien masennusoireiden hoitoon. Kyseessä on paljolti halu priorisoida nykyisellään vähäinen saatavuus kriittisemmin tarvitseville. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että rTMS:n käyttö on parantanut muun muassa terveiden ihmisten muistin toimivuutta. Hyvin suurella todennäköisyydellä rTMS tulee mullistamaan myös kroonisen masennuksen hoidon, kunhan vain saamme tutkimusta lisää ja saatavuutta paremmaksi. Recuror aikoo olla jatkossakin vahvasti mukana edistämässä sekä rTMS:n kansainvälistä tutkimusta että parempaa saatavuutta Suomessa.
